sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Tiivistemä Sairaanhoitajapäiville 2010

Hoitotyön kliiniset asiantuntijat edistävät potilashoidon laatua näyttöön perustuen

Jaana Kotila, hoitotyön kliininen asiantuntija, HYKS operatiivinen tulosyksikkö, Susanna Kallakorpi, hoitotyön kliininen asiantuntija, HYKS psykiatrian tulosyksikkö, Kirsi Lindfors, hoitotyön kliininen asiantuntija, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, Johanna Martin, hoitotyön kliininen asiantuntija, HYKS medisiininen tulosyksikkö, Satu Rauta, hoitotyön kliininen asiantuntija, HYKS operatiivinen tulosyksikkö, Marita Ritmala-Castren, hoitotyön kliininen asiantuntija, HYKS operatiivinen tulosyksikkö, Riitta Meretoja, kehittämispäällikkö, HUS, konsernin hallinto


Hoitotyön kliinisiltä asiantuntijoilta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, kliinistä kokemusta sekä tiettyjä työelämätaitoja ja henkilökohtaisia ominaisuuksia, joiden avulla he voivat toimia muutosagentteina erilaisissa työympäristöissä. He kehittävät potilashoidon laatua, kliinisiä menetelmiä ja edistävät henkilöstön osaamista tutkimusnäyttöön perustuen. Lisäksi kliiniset asiantuntijat toimivat kouluttajina ja konsultteina vastuualuettaan laajemmin kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hoitotyön kliininen asiantuntija omaa laaja-alaisen ammattiinsa liittyvän tietoperustan ja ammattipätevyyden. Hänen toimintansa on tulevaisuuteen orientoitunutta ja siinä yhdistyy monipuolisesti eri tiedonlajien käyttö analyyttisena, tutkivana ja kehittävänä työotteena muuttuvissa toimintaympäristöissä. Kokemus mahdollistaa reflektoinnin, erilaisten vaihtoehtojen etsimisen ja ratkaisujen tekemisen. Laadukasta kliinistä työtä on mahdotonta tehdä, jos teoriatiedon soveltamista käytäntöön ei hallita.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä työskentelee hoitotyön kliinisiä asiantuntijoita useilla erikoisalueilla. Vuonna 2009 heidän toimintansa keskittyi kliinisten menetelmien ja prosessien kehittämiseen sekä osaamisen hallintaan. Kliiniset menetelmät ja prosessien kehittäminen piti sisällään prosessien mallintamisen, hoidon vaikuttavuuden arvioinnin, hoitomallien kehittämisen, hoitoisuusluokitusjärjestelmän ylläpidon, kirjaamisen kehittämisen sekä potilaspalautteen analysoinnin ja hyödyntämisen. Osaamisen hallintaan sisältyi opiskelijaohjauksen kehittäminen, perehdytysmenetelmien ja oppimistulosten kehittäminen, osaamiskartoitusten hyödyntäminen, täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen (mm. ammattiuramallin taitava tason -koulutusohjelmat) sekä näyttöön perustuvan toiminnan valmiuksien tukeminen. Näiden lisäksi kliiniset asiantuntijat ovat verkostoituneet kansallisesti ja seuraavat aktiivisesti toimen kansainvälisiä trendejä.

Hyvän potilashoidon edellytyksenä on päätöksenteon perustuminen parhaaseen olemassa olevaan näyttöön. Hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden toiminta tähtää tähän. Siksi kliiniselle asiantuntijuudelle on tärkeä tilaus nopeasti kehittyvässä erikoissairaanhoidossa. Osaamisen säilyminen organisaatioiden pääomana edellyttää kehitysmyönteistä organisaatiokulttuuria. Asiantuntijan toimintaa tukevassa organisaatiossa arvostetaan kliinistä asiantuntijuutta, luodaan sille toimintaedellytykset sekä mahdollistetaan tietojen ja taitojen jatkuva uudistaminen. Hoitotyön kliinisen asiantuntijan toimenkuva tukee henkilöstön ammatillista kehittymistä ja tarjoaa sairaanhoitajille vaihtoehtoisen urakehityksen johto- tai opetustehtäville.