tiistai 1. joulukuuta 2015

Euroopan Neurohoitajien 10. Konferenssi järjestettiin Belgradissa keväällä 2015

Serbian pääkaupungissa Belgradissa, joka tarkoittaa " valkoista kaupunkia" , on noin 1, 6 miljoonaa asukasta. Se sijaitsee Kaakkois- Euroopassa , Balkanin niemimaalla , Sava ja Tonava jokien yhtymäkohdassa. Kaupunki on yksi vanhimmista kaupungeista Euroopassa ja antiikin ajoista lähtien se on ollut tärkeä liikenteen keskipisteenä, teiden risteyksessä Itä-ja Länsi –Euroopan välilllä. Belgrad on moderni, monikulttuurinen eurooppalainen kaupunki, mutta myös Serbian kulttuurin, koulutuksen ja tieteen keskus.





Belgrad on nopeasti kehittyvä , lämminhenkinen kaupunki, joka on kuuluisa vieraanvaraisuudesta ja kansainvälisestä hengestään. Tästä kaikesta pääsimme nauttimaan osallistuessamme konfernssiin toukokuussa 2015.

Konferenssia, balettia, kulttuuria, hyvää ruokaa ja tietysti erinomaista seuraa…


Meidät vastaanotettiin Sava Centerissä perinnetanssin merkeissä. Esitysten lomassa tarjoiltiin pientä purtavaa ja juotavaa.












Kulttuurista ehdimme muutenkin nauttia tiiviin konferenssin lomassa.Vierailimme mm. perinteikkäässä Operatalossa, jossa näimme kuuluisan baletinThe picture of Doria Grey. Lavastuksineen ja tanssijoineen mahtava elämäys.                                       


From Evidence to Exelence konferenssin teemana


Konferenssi pidettiin ensimmäistä kertaaa Itä-Euroopassa ja se oli järjestetty pienen Serbian yhdistyksen voimin. Euroopan Neurohoitajien kongressi keräsi noin 200 osallistujaa 19 eri maasta. Suullisia esityksiä pidettiin 50 kpl ja postereita oli esillä 31 kpl. Näiden ympärille rakentui laaja-alaista näyttöä neurohoitajien työn kehittämisestä potilaiden parhaaksi. Suomesta osallistujia oli n. 15 sairaanhoitajaa ja esimiestä! Myös verkostoitumiseen oli luotu mahtavat puitteet juhlaillallisella.

Jäsenenä saat lukea viimeisimmästä lehdestä (34/2015) lisää konferenssin kuulumisia.

Kiitos Suomen Neurohoitajien yhdistykselle apurahan myöntämisestä. Jäsenet voivat hakea apurahoja yhdistyksen kotisiujen kautta. FANN ry jäseneksi.

Seuraava Euroopan kongressi pidetään 2019 Manchesterissä, Englannissa!

will host the next EANN Congress in Manchester in 2019! BANN put forward a bid at this year's EANN board meeting and was successful against competing countries in securing the BID. We hope to see all of BANN members in Manchester in 2019 for this event and we will welcome all of EANN members and international colleagues.


lauantai 23. toukokuuta 2015

Sairaanhoitajaliiton myöntämä erityispätevyys on tunnustus hoitotyön kehittämisestä ja kliinisellä uralla kehittymisestä


Erityispätevyysnimike funktionaalisesta neurohoitotyöstä

https://sairaanhoitajat.fi/2015/erityispatevyysnimike-funktionaalisesta-neurohoitoyosta-taina-lahdelle/

Erityispätevyysnimike on julkinen lisäansio ja tunnustus, jonka tarkoitus on tuoda esille saajan erityistä osaamista ja asiantuntijuutta sairaanhoitajana. Nimikkeen tarkoituksena on myös tukea ja motivoida sairaanhoitajaa kehittämään osaamistaan näyttöön perustuvassa hoitotyössä ja siten edistää hoitotyön vaikuttavuutta. Taina Lahti sai erityispätevyysnimikkeen 2014.

Sairaanhoitajaliiton jäsenet voivat hakea erityispätevyysnimikettä kerran vuodessa. Nimikkeen saanut henkilö on osoittanut omaavansa erityispätevyysalueen asiantuntemuksen. Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikettä voidaan pitää lisäansiona, jonka avulla tunnustetaan sairaanhoitajan erityinen osaaminen ja asiantuntijuus kliinisessä työssä. Sairaanhoitajaliitto on myöntänyt erityispätevyyksiä vuodesta 2008. Nimike voidaan myöntää hakumenettelyn perusteella, jos hakija on hankkinut syventävää koulutusta ja vahvat näytöt joltakin kliiniseltä erityisalueelta.

Sairaanhoitajaliiton hallitus on myöntänyt marraskuussa 2009 erityispätevyysnimikkeen:

Jaana Kotila, Helsinki
Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erityispätevyys, äkilliset terveysmuutokset, neurokirurginen hoitotyö

Aino Mäkitalo, Jyväskylä
Sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön erityispätevyys, pitkäaikaiset terveysmuutokset, neurologisen potilaan hoitotyö

http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/uraportti/erityispatevyys/nimikkeen-saaneet/

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Uralla eteneminen kliinisessä työssä on myös mahdollista



Tässä blogin osiossa valoitetaan hoitotyön kliinisen asiantuntijan työnkuvaa, sillä tämä uravaihtoehto on Suomessa vielä melko tuntematon. Aiemmin sairaanhoitaja saattoi edetä urallaan osasonhoitajaksi ja ylihoitajaksi. Kliininen uramalli on avannut toisen tien edetä. Suomessa pilotoitiin asiantuntijan toimea 2001 Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Pilotti oli kaksivuotinen ja sen jälkeen toimia alettiin pikkuhiljaa perustamaan enemmän.Vuoden 2009 jälkeen HUS alueen asiantuntijoiden määrä on tuplaantunut ja tällä hetkellä terveystieteiden kliinisiä asiantuntijoita on jo 21, hoitotyön alueella toimii 15. Koko Suomessa toimii yliopistosairaaloissa 48 kliinistä asaintuntijaa.

" Hoitotyön kliininen asiantuntija (CNS) on laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, jolla on syventävä maisteritason koulutus. Hän kykenee vaativaan päätöksentekoon ja omaa asiantuntijatasoiset tiedot, taidot ja pätevyyden toimia työyksikköä laajemmissa työtehtävissä. Hoitotyön kliinisellä asiantuntijalla on laaja hoitotyön asiantuntemus, hänellä on taitoa ja kykyä kehittää, koordinoida ja arvioida monimutkaisia hoitotyön tilanteita ja interventioita. Hoitotyön kliininen asiantuntija vaikuttaa hoitotyön toteuttamiseen omalla erikoisalallaan."


Minun erikoisalanani on Neurohoitotyö. Valmistuin sairaanhoitajaksi jouluna 1993.Olen työskennellyt ennen asiantuntijan uraa laajasti eri erikoisaloilla sekä perus- että erikoissairaanhoidossa noin 10 vuotta ja 7 vuotta Neurokirurgian tehovalvonnassa sairaanhoitajana, 1,5 vuotta osastonhoitajan sijaisudessa ja nyt vuodesta 2007 olen toiminut Neurohoitotyön asiantuntijana.

Päätehtävänäni on toimia kliinisen hoitotyön tukena, lähellä potilasta ja henkilökuntaa. Työhön kuuluu myös tiedonhakua, uuden tutkimuksen seuraamista, opetusta, ohjausta ja kehittämistä. Tehtäväni on toimia näyttöön perustuvan tiedon jakamisessa ja uusien toimintatapojen käytäntöön otossa mukana. Verkostoituminen on välttämätöntä, sillä koko ajan tulee kysymyksiä joihin pitää etsiä vastausta. Kaikkea ei voi itse tietää, mutta tärkeää on olla selvillä mistä sen tiedon saa. Kliinisillä asaintuntijolla on kattava HUS:n sisäinen verkosto sekä koko maan kattava kliinisten asiantuntijoiden verkosto, joka toimii hyvin. Myös yhteydet maalilmalle ovat auki ja kansainvälistä tietoa bencmarkaamalla pysytään mukana kehityksessä. Toimin aktiivisesti myös neurohoitajien verkostossa, FANN hallituksessa ja yhdistyksen varapuheenjohtajana.

Seuraavassa muutama esimerkki minun normiviikosta:
Aikaa sähköpostin seuraamiseen ja viestehin vastaamiseen menee viikossa aikaa joskus aika paljonkin. Mutta toisaalta työn luonteeseen kuuluu konsultointi omalla erikoisalueella. Vuoden alussa minun alueeni laajeni kattamaan myös neurologian osastot HUS alueella, joten käytin aikaa näihin osastoihin tutustumiseen. Olen työskennellyt myös aikanaan neurologian puolella. Minun vastuualueeseen kuuluu siis 10 osastoa; yksi neurokirurgian leikkausosasto, tehovalvonta, stroke, kaksi neurokirurgian vuodeosastoa ja viisi neurologian vuodeosastoa. Esimiehenä toimii johtava ylihoitaja.

Kuluneella viikolla työtehtäviin kuului mm. Ammattiuramallin (AURA-malli) luentosession valmistelua Sairaanhoitajapäiville. Valmistelutyötä tein muutaman kollegan kanssa, jolla myös on samassa sessiossa luennot. Kannattaa tulla kuulemaan 12.3.2015. HUS uramallista. Osallistuin painehaavojen ehkäisyn kokoukseen,koska kuulun työryhmään joka valmistelee painehaavan ehkäisyn toimintamallin jalkauttamista. Kävin Hyvinkään ammattikorkeakoulussa luennoimassa akuutista neurohoitotyöstä. Sitten ohjasin taitavien hoitajien tuloskorttien täytössä ja keskustelin osastonhoitajien kanssa osastojen asiantuntijaryhmien perustamisesta. Aiheeseen liityen on sovittu myös osastotunteja.

Helsingissä järjestettiin II näyttöön perustuvan toiminnan symbosium, jossa minulla oli kollegan kanssa posteriesitys, aiheena syventävän perhdytyksen koulutusintervention toteuttamisesta. Suunnittelimme myös työryhmässä HUS taitavatason koulutusta, jonka on tarkoitus alkaa 2016. Sitten ohjasin tiedonhaussa sairaanhoitajia, jotka tekevät osastolle vuodeosastovierailu käynnistä kriteerejä ja ohejeistusta, käytöntöä on pilotoitu Töölössä neurotehovalvonnan ja vuodeosastojen välillä.Nyt kuitenkin havittiin tarvetta kriteerien muokkaamiseen enemmän neurohoitotyöhön sopivaksi.Tutkiva hoitotyö -lehdessä oli artikkeli kollegiaalisuudesta, kävin siitä keskustelua osaston sairaanhoitajien kanssa ja suunnitelmasta ottaa se aiheeksi myös klinikkakoulutkseen. Näiden lisäksi muutama klinikkakierros "clinical rounds" eri osastoilla ja muuta pientä konsultaatiota yms. Miltäs vaikuttaa? Kiinnostavaa neurohoitotyön kehttämistä riittää!

Terveisin,
Jaana Kotila, TtM
Hoitotyön kliininen asiantuntija, Neurohoitotyö